(English translation: http://juho6.blogspot.fi/2013/09/the-flying-fish.html)

kauniita oli sanat toisten suusta sanottuna
kielten kärjillä siroiksi hiottuja
mielessä palasiksi hajotettuna piti kauan kadotettua
jonka piti pölyn läpi paistaa raaoistakin jotain joka kestää vaik silt ruumiin raiskaa
mut rumii oli lauseet, ei uskaltanu niitä ite kuulla
karkeina vailla sileää jonka vierellä pystyisi sietämään oli jaloista karvat vietävä
tien pientareella ei nähny partaterien sukeltavan metsään
mut sääriä pakkanen puhutteli nii kai oli sit pakko lentää
kohmeiset siivet rapisi ku kuiski hädän hetkeä
jalat petti alta kun luuli tämän tehneensä
sydän ennen niin pehmeetä, nyt vain pelkkä elin
ja koska pelkäsi selin, lähti lentoon selkäevin
sydän ennen niin pehmeetä, nyt vain pelkkä elin
ja koska pelkäsi selin, lähti lentoon selkäevin

lintujen keskellä on lentokala
ojenna sille suukko, se syö sulta huulet
ku lentokalan siipien läiskähdysten äänen kuulet
huuda äänijänteet tules: mitäs pirua sä tänne tulet

turha on pinta jossa luodaan kaikki aallot raajojen pärskähdyksil
tai vesii kohti hengittävä saa tutan joka kiroo: aion pärjää yksil!
taivaan salamavalon välähdyksin pyrin täyttämään tän diskon
jonka ainoossa pimeessä nurkassa istuin ja muiden tympeil katseil itteäni viskoin
sukkien kadonneet paritki itteeni kiskoin ja mietin "miksei ne sovi mun käsiin?!"
voi voi voi parkaa, kaikki on liian rankkaa
uin kun näin rannassa varoitusmerkkien kangastuksia
näin ladut liukkaana, käsilläni kannoin suksia
majakan valo tarttu silmieni kalvojen verkkoon
hämähäkki söi saaliin, mut ku sen silmät
majakan valo tarttu silmieni kalvojen verkkoon
hämähäkki söi saaliin, mut ku sen silmät oli niin surullisia

lintujen keskellä on lentokala
ojenna sille suukko, se syö sulta huulet
ku lentokalan siipien läiskähdysten äänen kuulet
huuda äänijänteet tules: mitäs pirua sä tänne tulet

jäänee silti viimenen puheenvuoro sanoihi jotka ei tarkota mitää
lauseisii, joil ei yritetä sanoo mitää mitä muka pitää
kopioidaha vois, katella ilmeistä mikä helposti kuullaan kauniina
valmistautuu etukätee ja myhäillä kuka kauneiten laulaa kilpaa
taas tunne siitä ettei kukaan kuule johtuu siit ettei osaa puhua
iloista suruja, aamupalaks ahmiin mahanpuruja
päässä harmaita huhuja, koska mustia on valheet
vapauta maailma ku itelles oot tehny valkeesta kahleet
ei riitä rahkeet, ei riitä alkeet, ei selityksii tartte
ei haluu mennä poikki mut vähitellen halkeilee
ja ällöttävää on veri jonka saa haavoistaan noroamaan
koska se valuu vain kun sydän ei ollut kotonansa